Olin pyöräilly Keiral ja se oli ollu mua vastas, tietenki kauhee pipo pääs. Kysyin et miks sil oli pipo pääs.
- Mul on finni keskel ottaa! Tä on iha kauheeta, Keira sano ja halas mua, mut nyt tuut mun huoneesee nii näytän sul jotai. Me käveltiin yläkertaa ja oltiin just menos Keiran huoneesee ku kuultiin huutoa keittiöstä, me juostii alas ja nähtii Keiran isä ja äiti jolla oli iha punanen poski. Keiran iskä mulkaisi meit' vihaisena ja tönäs meijät syrjää ja lähti ulos.
- Ki-kiitos että tulitte, Keiran äiti nyyhkytti. Keira nosti äitinsä pystyy ja vei sohvalle ja kysy et mitä oli tapahtunu.
- No, "isäsi", hän hän sai tietää!, Keiran äiti (muuten Christina) parkas.
- Tietää mitä?, Keira kysyi.
- Että et ole hänen lapsensa, Chrissy vastasi (Chrissy, lempinimi).

Olin nyt kotona, Keira oli vaa näytelly finnejää ja et se oli pölliny jonkun lompakon. Ajattelin mielessäni et Keira ei ollu kertonu mulle et sen faija ei ollu sen oikee faija. Luin vähän kirjaani ja lähin lampsimaan alakertaan hakemaan juotavaa kun äiti tuli mun etee ja sano jotain mistä en ymmärtäny mitään se sano jotai tälläst:
- Mushhu mami menshee nyhhe vepääsh, äiti oli sanonu ja kaatunu lattial.
"noh, herätköö itte sit ku herää" ajattelin ja join ja lähin yläkertaa nukkumaa.
Keskel yötä mun känny soi ja mä vastasin, tietenki, olin nii unen pöpperössä että kuuntelin vaa puolel korval.
- Addie, auta! Olen kidnapattu! Autaaaa! *tuut tuut tuut*
Laitoin kännyn yöpöydäl ja mietin kenel ääni olis voinu kuuluu, se oli Keira! Keira oli pulassa, sitä oli autettava!

Tälläisiin tunnelmiin tämä nyt jäi... Nyt siis kysyn viimeisin kerran teenkö niin että laitan 5-8 kuvaa per osa ja paljon teksti vai jätänkö kuvat ihan väliin?
Ja kommentteja olis kiva saada ;D
P.s. Anteeksi osan lyhyyttä ja töksähtelevyyttä.