Heräsin aika aikaisin minusta, heräsin kello kahdeksan ja lähdin lampsimaan alakertaan äiti, Angela ja Chantelle nukkuivat vielä. Kuulin  kuorsausta äidin huoneesta, kävin katsomassa koska tiedän että äiti ei kuorsaa ja siellä näin jonkun miehen tummanruskeilla huiksilla ja rumalla pärställä.Hän näytti jokseenkin tutulta, mietin hetken missä olin nähnyt hänet.
-Ainiin, sehän on Alexin isä, ajattelin.
Lähdin keittiöön ja katsoin jääkaappiin siellä oli vain jotain tuhat vuotta vanhaa yogurttia.Päätin hypätä pyörän kyytiin ja soittaa Keiralle ja pyytää häntä kanssani maciin.

Olin jo odotellut macissa kymmenen minuuttia kun Keira vihdoin ilmaantui.
-Mikä kesti?, kysyin.
-Nooo...niiiiin...no okei, oon bongannu yhen kundin, sen nimi on Joe, olin sen luo yötä, siis vaan yötä ei mitään muuta, okei? Sain sen numeron ja tekstailin sille vähä, Keira sepitti ja veti laukustaan huulikiiltoa ja laittoi huulilleen.
-Jaaaaa, onnenpotku, muthei mä meen tilaa mitä sulle sais olla?
-Mä otan vaa ranskikset ku tapaan Joen sit kahentoist mais Pizzalla tuol noi.

-Yks mega-ateria ja ranskikset, tilasin.
-Ranskikset tulee aterian mukana, myyjä sanoi.
-Eikun, siis yksi mega-ateria ja kamulleni ranskikset, okei?
-Selvä, valmista noin 7 minuutin päästä.
-Kiitos ja tässä maksu!

Päätin odottaa tiskin vieressä ja hain hampparit seitsemän minuutin jälkeen, kun tulin pöytään Keira puhui puhelimessa jonkun kanssa.
-Niin, joo joo, tullaan sit, moikka, Keira sanoin kummallisella äänellä, jota en ollut ennen kuullut.
-Kenelle puhuit, kysyin kun laitoin hampparit pöytään.
-Se oli Joe, Keira hihkaisi.
-No mitäs se?
-Sano et tulee hakee mut sen skootteril sinne pizzeriaa, ihanaa!!, Keira kiljui ja kaikki macissä toljottivat Keiraa.
-NO MITÄ TE OIKEE MULKKAATTE?!?, Keira kysyi ja kaikki käänsi päänsä takaisin ja rupesi pälättämään.

Olin polkemassa kotiin päin kuin kännykkäni soi, se oli Äiti.
-Missä olet, neitiseni?!?Tiedät että ettet saa mennä mihinkään ilman että kerrot minulle!
-Oon koht kotoon, puhutaa sit sanoin ja läppäsin luurin korvaan.

Kotona äiti oli minua vastassa ovella.
-No missä olit?
-Macissä.
-Miksi?
-Tääl ei ollu ruokaa!
-Niin varmaan.
-Hei, äiti, mä en oikeesti jaksa nyt!Ja muuten mitä Alexin isä tääl teki kysyin kun olin kävelemässä yläkertaan.Kuulin äidin mumisevan jotain mutta en ymmärtänyt, eikä sen paremmin kiinnostanutkaan.

Kun olin tullut yläkertaan kaivoin kirjahyllystäni päiväkirjani ja aloin kirjoittaa macissä tapahtuneesta, ei niin kiinnostavaa mut silti.Olin käynyt kirjastossa matkalla ja lainannut yhden paksun romaanin, rakastin niitä. Istuuduin sängylleni ja luin.Parin tunnin päästä äiti koputti oveeni ja kysyi mitä teen. En vastannut koska olin nukahtanut pläsi päin kirjaa. Äiti herätti minut ja sanoi että lounas oli valmis, menin alakertaan ja lysähdin pöytään, sörkin ruokaani hieman ( Kaalikääryleitä, perunaa ja jotain salaattia ).Otin nenästäni kiinni ja söin. Kun olin syöny soitin Keiralle ja kysyin miten Joen kans oli menny.

-Ihan hirveetä oikeesti Ad, mul on finnejä! Ymmäräksä finnejä!!Mä kuolen!
-Hei älä ny tuun sinne koht, ok?
-No okejj, nähään sit.

Kun poljin Keiralle päin, näin jonkun joka seisoi tien vieressä hattu päässä. Se kummajainen pysäytti mut ja näytteli jotain ihmeen paperia ja sanoi:
-Osta.
-Ei kiits.
-Kyllä nyt vain ostat ja laitat suuhusi!
-En!
Tyyppi otti mua kurkust kii ja veti kujalle seinää päi ja sanoi komentavalla äänellä:
-Jos et osta ja syö rakkaasi on pulassa!
-No sehän nähää, sanoin ja irrotauduin sen otteesta ja lähin Keiralle päin.

Jatkuu...